Suomi on kolmivuotiskauden ajan Maailman terveysjärjestön (WHO) johtokunnan, tärkeän WHO:n globaalia terveyttä edistävää työtä ohjaavan elimen jäsen. Suomen valtuuskunta osallistuu 33 muun johtokunnan jäsenvaltion kanssa johtokunnan 144. istuntoon tammikuussa 2019 keskustellakseen polion hävittämisen ja ilmastonmuutoksen terveysvaikutusten kaltaisista aiheista.
Kuitenkin ehkä tärkein asia johtokunnan agendalla on WHO:n ehdottama tiekartta lääkkeiden saatavuudesta. Tiekartta asettaa prioriteetit WHO:n lääkkeisiin liittyvälle työlle ympäri maailman seuraaviksi viideksi vuodeksi. Johtokunnan jäsenenä Suomi auttaa muokkaamaan keskustelua, joka koskee WHO:n lähestymistapaa tähän ongelmaan.
Valitettavasti WHO:n sihteeristön ehdottamaan tiekarttaan liittyy vakavia ongelmia, jotka jäsenvaltioiden tulee korjata. Tiekartassa esitetään esimerkiksi, että WHO:n tulisi laajentaa rooliaan antamalla valtioille neuvoja koskien immateriaalioikeuksia, kuten ”pakottavien lisenssien” (kutsutaan myös nimellä ”TRIPS-joustot”) käyttöä. Näin patentoituja lääkkeitä voisi tuottaa ilman patentin omistajan suostumusta. Tämä ei ole tarpeen, ja se olisi erittäin haitallista globaalin innovaation näkökulmasta – se vaikeuttaa potilaiden olemassa olevien lääkkeiden saatavuutta ja pienentää investointeja tulevaisuuden lääkkeisiin ja hoitokeinoihin.
WHO:n tiekartta heijastaa WHO:n taipumusta nähdä patentit saatavuuden esteinä. Tämä ei kuitenkaan ole totta: tutkimuksissa ei ole löydetty korrelaatiota immateriaalioikeuksien ja lääkkeiden saatavuuden välillä. Lähes kaikki lääkkeet, joita WHO pitää ”olennaisen tärkeinä”, eivät enää ole patenttisuojan alaisia, mutta ne eivät silti ole miljoonien saatavilla muista syistä, joita ovat esimerkiksi heikot ja alirahoitetut terveydenhoitojärjestelmät. Immateriaalioikeuksien vahvistaminen voi itse asiassa parantaa saatavuutta sekä edistämällä uusia keksintöjä että helpottamalla innovatiivisten lääkkeiden saatavuutta niitä tarvitseville potilaille.
WHO ei myöskään ole sopiva taho antamaan näitä suosituksia. Siltä puuttuu asiantuntemus, jota valtioiden neuvominen immateriaalioikeuksien monimutkaisiin teknisiin, taloudellisiin ja kaupallisiin vaikutuksiin liittyen edellyttää. Monet valtiot ovat jo ilmaisseet huolensa siitä, että WHO:n ei tulisi käyttää rajallisia voimavarojaan tällaisiin polarisoiviin toimiin, jotka eivät todennäköisesti paranna lääkkeiden saatavuutta.
WHO:n johtokunnan jäsenten tulee toimia – ja puhua – immateriaalioikeuksien uusia keksintöjä edistävän vaikutuksen puolesta. Koska Suomella on pitkä historia aloilla, joilla immateriaalioikeudet ovat keskeisiä, tulee Suomen vahvistaa sitoumustaan edistää ja suojata innovaatioille suosiollista ekosysteemiä, joka on auttanut sen taloutta – sekä potilaita – merkittävästi.
Tarkastellaan esimerkiksi Suomen patenttilukuja. Vuonna 2017 Euroopan patenttivirasto vastaanotti suomalaisilta keksijöiltä yli 1 800 patenttihakemusta – asukaslukuun suhteutettuna Suomi tuottaa viidenneksi eniten patenttihakemuksia maailmassa. Lisäksi viimeisimpien lukujen perusteella Suomessa sijoitettiin noin 143 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria farmasian tutkimus- ja kehitystyöhön. Itse asiassa Maailman henkisen omaisuuden järjestön vuoden 2018 globaali innovaatioindeksi listasi Suomen maailman seitsemänneksi innovatiivisimmaksi valtioksi, mikä merkitsi nousua vuoden 2017 kahdeksannelta sijalta.
Julkisissa kommenteissa ja lausunnoissa Suomi on ilmaissut sitoumustaan yrittäjyyden ja lääketieteellisen innovaation tukemiseen. Suomen viimeaikaisissa kommenteissa on tunnustettu immateriaalioikeuksien historiallinen merkitys – ne ovat Suomen tietovetoisen yhteiskunnan avainkomponentti:
- Suomi vahvisti globaalien immateriaalioikeuksia koskevien sääntöjen tärkeyttä lausunnossaan Maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) yleiskokoukselle, jossa Suomen edustaja ilmaisi vahvan tukensa ”johdonmukaiselle kansainväliselle immateriaalioikeuksia koskevalle viitekehykselle, joka tukee innovaatioita ja luovuutta” ja painotti uskovansa ”yksinkertaisempaan ja yhdenmukaistetumpaan immateriaalioikeusjärjestelmään.”
- Samassa lausunnossaan WIPO:lle Suomen valtuuskunta pohti immateriaalioikeuksien historiallista merkitystä Suomen perustamiselle seuraavasti: ”Nuorelle tasavallalle oli tärkeää olla osa kansainvälistä yhteisöä immateriaalioikeuksien alalla. Suomessa pidettiin hyvin toimivaa teollisuusoikeuksien järjestelmää tärkeänä teollisuuden edistykselle ja kansantalouden kehitykselle. Myös luovien töiden suojaa pidettiin olennaisen tärkeänä uuden valtion menestykselle.”
- Vuoden 2018 Maailman terveyskokouksessa (WHA) Suomi nosti esiin todellisia lääkkeiden saatavuuteen liittyviä esteitä immateriaalioikeuksien sijaan. Suomen valtuuskunta totesi, että ”Kestävät terveydenhoitojärjestelmät ovat terveyden ja hyvinvoinnin perusta”, ja vaati, että ”meidän on saatava mukaan koko yhteiskunta sekä työskenneltävä eri aloilla ja useiden eri kumppanien kanssa. Tämä edellyttää muutosta ajattelutavassa. Näinpä Suomi toivoo entistä systemaattisempaa lähestymistapaa tautien ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen globaalin terveydenhuollon ja WHO:n työn priorisoinnissa ja rahoituksessa.”
Suomen menestyksellisen innovaatiotalouden tunnustamiseksi sen johtajien tulisi noudattaa täysin innovaatioita edistävää toimintatapaa. Itse asiassa suomalaisten biofarmasian tutkijoiden tietämys ja yrittäjävetoisuus voi olla maailman tärkein toivo syövän ja muiden tappavien tautien hoitamiseksi ja parantamiseksi.
Koska WHO:n johtokunta pohtii nyt tammikuussa, kuinka parantaa lääkkeiden saatavuutta, Suomella on mahdollisuus ottaa kantaa innovaation ja potilasterveyden puolesta. Immateriaalioikeuksille, innovaatiolle ja tiedolle rakentuvana valtiona Suomi voi auttaa WHO:ta voittamaan todellisia saatavuuden esteitä, kuten heikkoja ja alirahoitettuja terveydenhoitojärjestelmiä, puutteellista infrastruktuuria ja veroja/maksuja. Suomen tulisi erityisesti tuoda johtokunnan kokouksessa selkeästi esille huolensa tiekartasta ja varmistaa, ettei tiekartta johda sellaisiin WHO:n lisätoimiin, jotka heikentäisivät immateriaalioikeuksia globaalisti.
Nyt on toiminnan aika. Potilaat ympäri maailman luottavat siihen, että Suomi ja muut johtokunnan jäsenet johtavat tietä kohti proaktiivisia ja kattavia ratkaisuja, jotka puuttuvat paremman globaalin terveydenhuollon todellisiin ja monimutkaisiin esteisiin.
